Käy vastaamassa loppuarviointiin
täällä.
maanantai 7. huhtikuuta 2014
maanantai 31. maaliskuuta 2014
18. Novellitehtävä
Lue Kari Hotakaisen novelli Kouvolan maatalousnäyttely.
Kirjoita novellista analyysi eli vastaa opettajan antaman monisteen kysymyksiin niin, että kirjoitat yhtenäisen tekstin kysymysten vastauksista.
Kirjoita Wordilla. Laita ylätunnisteeseen nimesi ja ryhmäsi. Asiakirjan nimeksi Novellianalyysi ja päivämääräksi tämä päivä.
Palauta valmis tehtävä Showbiehin.
Kirjoita novellista analyysi eli vastaa opettajan antaman monisteen kysymyksiin niin, että kirjoitat yhtenäisen tekstin kysymysten vastauksista.
Kirjoita Wordilla. Laita ylätunnisteeseen nimesi ja ryhmäsi. Asiakirjan nimeksi Novellianalyysi ja päivämääräksi tämä päivä.
Palauta valmis tehtävä Showbiehin.
17. Pöytäkirja
maanantai 24. maaliskuuta 2014
16. Tilannepuheen rakenne
TERVETULIASPUHE
luo tunnelmaa ja osoittaa, että tilaisuus on alkamassa. Puheen tarkoitus on perehdyttää kuulijat etukäteen tilaisuuteen, sen ohjelmaan ja tarkoitukseen. Se voi rakentua seuraavasti:
o yleisön puhuttelu – mainitse kutsutut vieraat ensin, esim. Arvoisa Maakuntajohtaja. Puhuttelu voi olla myös yleinen: Arvoisa juhlaväki, Hyvä yleisö
o tervetulotoivotus – toivota läsnäolijat tervetulleiksi ja kiitä heitä kiinnostuksesta tilaisuutta kohtaan
o kokoontumisen tarkoitus – nimeä tilaisuus, jossa ollaan, ja kerro lyhyesti sen tarkoitus. Kerro, kenen puolesta toivotat yleisön tervetulleeksi taiavaat tilaisuuden.
o asiaa tilaisuudesta ja läsnäolijoista – kerro, miten tilaisuus on saatu toteutetuksi ja ketkä ovat järjestäneet sen. Esittele ohjelma.
o viihtymis- tai onnistumistoivotukset – toivota kuulijoille kiinnostavia hetkiä. Toista tervetulotoivotus tai avaa tilaisuus.
ONNITTELUPUHE
voi olla osoitettu yhdelle tai useammalle henkilölle tai yhteisölle. Se voi sisältää onniteltavan persoonallisuuteen sopivia vertauksia, aforismeja, runoja ja lauluja. Sen voi laatia seuraavan kaavan mukaan:
o onniteltavan ja yleisön puhuttelu – puhuttele päivänsankaria, valitse jokin kuvaava puhuttelu. Puhuttele myös paikalla olevaa muuta yleisöä.
o onnittelemisen aihe – kerro, miksi onnittelet ja kenen puolesta
o myönteistä asiaa onniteltavasta – kerro, mikä on onniteltavan yhteys sinuun: työ toveruus, yhteinen harrastus, naapuruus, sukulaisuus tai jokin muu. Kerro jotain onniteltavan elämästä, saavutuksista tai harrastuksista, mieluummin vähän ja totta kuin paljon ja paikkansapitämätöntä. Kerro yhteisiä muistoja ja kokemuksia, jotka sinua ja onniteltavaa yhdistävät. Osoita, mikä on onniteltavan merkitys sinulle.
o lahjan tms. tarkoitus/runo tai aforismi – kerro lahjan mahdollisesta symboliikasta. Jokin mieleenjäävä mietelause, runo tai aforismi lisää puheen tehoa.
o onnittelu ja lahjan ojennus.
Puhe kannattaa laatia niin, ettei se latista tilaisuutta, vaan piristää ja juhlistaa sitä. Tärkeä on muistaa omaperäisyys. Alla on esimerkki Kylänpään ja Heikkisen Puheviestinnän kirjassa olevasta onnittelupuheesta.
Onnea hurmaavalla hääparille,
Aslakille ja Sarille.
Tänään onnittelut tuomme,
myös häämaljan Teille kohottaen juomme.
Kun mennään vuosia taaksepäin,
muistuu mieleeni eräs päivä näin:
olit roskan saanut, Sari, piilolinssiin,
kun törmäsit tähän elämäsi prinssiin.
Hän silmänräpyttelysi ymmärsi oikein tai väärin
ja olithan vielä paljain säärin
keskellä kesäpäivää kuumaa,
kun sinut tämä Aslak näki – voi sitä huumaa.
Siitä hetkestä alkoi teidän yhteinen retki,
jota juhlistaa tämä ihana hetki,
kun pappi teille lausuu ”aamen”
kielillä suomen ja saamen.
Oikein paljon onnea teille molemmille!
Me siis toivomme teille rakkautta kestävää, lujaa,
kun nyt yhdessä taivallatte elämän mukaista kujaa.
KIITOS-, LÄHTIÄIS- JA MUISTOPUHE
korostaa myönteisiä ja mieleenpainuvia asioita puheen kohteesta. Niissä käsitellään henkilön tai tapahtuman luonnetta, saavutuksia, merkitystä ja vaikutusta (aikanaan, nykyisin, tulevaisuudessa).
Kiitospuhe isännille/tilaisuuden järjestäjille voi rakentua seuraavasti:
o isäntien/järjestäjien puhuttelu
o kiitos – kerro, mistä kiität ja kenen puolesta.
o vierailun tai kokoontumisen tarkoitus – kerro, miten vierailu tai tilaisuus sujui. Nosta esiin jokin mielenkiintoinen seikka/pari kiinnostavaa seikkaa. Jos tiedät, että joku henkilö on nähnyt vaivaa erityisen paljon, mainitse hänet.
o vastavierailukutsu, menestyksen toivottaminen – kerro, mitä vierailu merkitsi. Esitä vastavierailukutsu, toivomus uudesta tapaamisesta tai yhteistyön jatkumisesta. Toivota isännille menestystä.
o kiitos – kertaa vielä kiitokset.
Kiitospuhe onnittelijoille
o puhuttelu – puhuttele onnittelijoita
o kiitos – esitä kiitos puheesta, josta voit ottaa jonkin kohdan kommentoitavaksi omalta kannaltasi
o onnittelijoiden merkitys – kerro, miksi onnittelijat ovat sinulle tärkeitä
o kiitos lahjasta – voit ottaa kantaa symboliikkaan ja viitata tulevaan yhteydenpitoon
Lähtiäispuhe
o puhuttelu
o tilanne – kerro, miksi ollaan koolla ja totea, ketä edustat
o lähtijä – kerro lähtijänmerkityksestä sinulle tai yhteisöllesi. Muistele yhteisiä kokemuksia, kommelluksia tms.
o kiitos- kiitä lähtijää yhteisestä ajasta ja hänen saavutuksistaan. Viittaa tulevaan. Evästä mietelauseella tulevaan ja esitä toivomus yhteydenpidosta
o ojenna lahja
ESITTELYPUHE
o tervetulotoivotus
o esiteltävä henkilö – kerro nimi, oppiarvo/ammatti, työtehtävät, työpaikka, ”aikaansaannokset”, syy, miksi juuri hänet on kutsuttu paikalla
o johdatus aiheeseen – kerro tilaisuuden teema parilla sanalla
o puheenvuoron luovutus
VALMISTUMISPUHE
o puhuttelu – puhuttele kaikkia läsnä olevia
o esimerkiksi opintojen kronologinen eteneminen
§ Kun aloitin opintoni – minusta tuntui, että – tai Tulin tähän oppilaitokseen, koska
§ Miten opinnot edistyivät? Miltä tuntui? Työmäärä? Sattumukset ja kommellukset?
§ Nyt olemme tässä. Mitä minulla on? Mitä olen koulutukselta saanut? Jatkavien opiskelijoiden puhuttelu/rohkaisu
§ Tulevaisuuden näkymien esittely luottavaisessa ja toiveikkaassa sävyssä. Mitä sinä aiot tehdä?
o kiitokset – opettajat, henkilökunta, koulutoverit, kotiväki
Tehtävä:
Sinun tehtävänäsi
on nyt valita, millaisen tilannepuheen pidät. Voit puhua jollekulle
todelliselle henkilölle tai keksiä tilanteen ja puheen kohteen. Käytä puheen
kirjoittamisessa yllä olevia rakennemalleja apunasi.
15. Tilannepuhe
Tilannepuhe liittyy nimensä mukaisesti johonkin tilaisuuteen: syntymäpäiviin, tupaantuliaisiin, koulutustilaisuuteen, häihin, läksiäisiin, avajaisiin, palkintojen jakoon, hautajaisiin, muistotilaisuuteen…
Puheella luodaan tilaisuuteen haluttua tunnelmaa: vakavaa, hilpeää, iloista, juhlavaa, arvokasta. Tilannepuheet liittyvät hyvään tapakulttuuriin ja joissakin rooleissa, kuten esim. morsiamen isänä, ne kuuluvat asiaan.
Onnistuakseen puheet vaativat etukäteissuunnittelua.
Puheen laadinnassa on otettava huomioon kaksi seikkaa:
1. puheen tarkoitus ja tilanteeseen sopiva tyyli
2. vastaanottaja eli puhe kohdistetaan vastaanottajalle
Kehua saa vapaasti mutta rehellisesti, turhaa imartelua on syytä välttää.
Jokaisen puheen pitäjä on erityisesti valittu tehtäväänsä, ja siksi myös jokainen puhe on puhujansa näköinen: puhelias hersyy, arka ja hiljainen on koruttomampi mutta vilpitön, leikkisä keksii tilanteeseen sopivat vitsit.
Puheen rungon voi kirjoittaa tukeville ja siisteille tukisanakorteille, mutta katsekontakti kuulijoihin on muistettava pitää.
Tunnelmaa luovissa tilannepuheissa korostuvat etenkin puheen alku ja loppu – tosin tarina puheen sisällä on myös tärkeä. Siksi on mietittävä tarkkaan aiheen valintaa.
Puheella luodaan tilaisuuteen haluttua tunnelmaa: vakavaa, hilpeää, iloista, juhlavaa, arvokasta. Tilannepuheet liittyvät hyvään tapakulttuuriin ja joissakin rooleissa, kuten esim. morsiamen isänä, ne kuuluvat asiaan.
Onnistuakseen puheet vaativat etukäteissuunnittelua.
Puheen laadinnassa on otettava huomioon kaksi seikkaa:
1. puheen tarkoitus ja tilanteeseen sopiva tyyli
2. vastaanottaja eli puhe kohdistetaan vastaanottajalle
Kehua saa vapaasti mutta rehellisesti, turhaa imartelua on syytä välttää.
Jokaisen puheen pitäjä on erityisesti valittu tehtäväänsä, ja siksi myös jokainen puhe on puhujansa näköinen: puhelias hersyy, arka ja hiljainen on koruttomampi mutta vilpitön, leikkisä keksii tilanteeseen sopivat vitsit.
Puheen rungon voi kirjoittaa tukeville ja siisteille tukisanakorteille, mutta katsekontakti kuulijoihin on muistettava pitää.
Tunnelmaa luovissa tilannepuheissa korostuvat etenkin puheen alku ja loppu – tosin tarina puheen sisällä on myös tärkeä. Siksi on mietittävä tarkkaan aiheen valintaa.
tiistai 18. maaliskuuta 2014
14. Kokoustaito
Opetushallituksen Saisinko puheenvuoron? -verkko-oppimateriaali.
Tutustu kokoustaitoon ylläolevasta linkistä löytyvän oppimateriaalin avulla. Tarvitset kuulokkeet.
Tehtävä:
Laadi kokouskutsu Metsäopiskelijat ry:n hallituksen kokoukseen, jossa päätettävänä asiana on kevätretken järjestelyt. Kokous pidetään Vipusen tietokeskuksessa kahden viikon päästä tiistaina klo 17.00. Mallia voit katsoa ylläolevan linkin materiaaleista.
Tutustu kokoustaitoon ylläolevasta linkistä löytyvän oppimateriaalin avulla. Tarvitset kuulokkeet.
Tehtävä:
Laadi kokouskutsu Metsäopiskelijat ry:n hallituksen kokoukseen, jossa päätettävänä asiana on kevätretken järjestelyt. Kokous pidetään Vipusen tietokeskuksessa kahden viikon päästä tiistaina klo 17.00. Mallia voit katsoa ylläolevan linkin materiaaleista.
maanantai 17. maaliskuuta 2014
12. Puhelin- ja kännykkäkulttuuri
Milloin
saa soittaa?
- Arkisin voi
soittaa koteihin aamukahdeksasta illalla kello yhdeksään asti.
- Viikonloppuaamuisin
kannattaa harkita soittoaikaa ja soittaa mahdollisesti vasta kello 12:n
jälkeen, varsinkin sunnuntaina.
- Toimistoihin voi
soittaa virka-aikana tai etukäteen ilmoitettuna puhelinaikana. Esimiehelle
tai opettajalle voi soittaa virka-aikana (8.00 -16.00).
- Asiakaspalvelutehtävissä
toimiessasi oma puhelimesi on syytä pitää suljettuna.
Ennen
puhelua
- Mieti, mitä olet
sanomassa ja kenelle.
- Kirjoita
paperille ylös, jos keskusteltavia asioita on paljon.
- Esiinny
asiallisesti, jos kyseessä muu kuin yksityispuhelu.
Puhelun aloitus
- Esittele itsesi
ja tervehdi vastaaja aina puhelun alussa.
- Kysy, onko
hänellä juuri nyt aikaa keskustelulle.
- Työasioissa
soittaessasi ilmoita sekä
edustamasi yrityksen nimi että oma nimesi.
- Jos et kuullut
kenen kanssa keskustelet, voit kysyä nimen uudelleen, esimerkiksi
”Anteeksi, en kuullut teidän nimeänne.” Kirjoita nimi muistiin.
Puhelimeen vastaaminen
- Esimerkki
1 Paavo
Putkinen
- Esimerkki
2 LVI-halli, opettaja Mikko Laamasen
puhelimessa opiskelija Paavo Putkinen
- Esimerkki
3
Rauta-Reinonen, harjoittelija Paavo Putkinen.
- Jos soittajan tavoittelema henkilö ei ole
paikalla, ehdota soittopyynnön jättämistä!
Soittopyynnön jättäminen
- Ennen kuin jätät
soittopyynnön, mieti, voitko vastata lähitunteina puhelimeen, jos tavoittelemasi
henkilö soittaa. Mieti, olisiko järkevämpää lähettää tekstiviesti tai
sähköpostiviesti.
- Kun jätät
soittopyynnön, kerro selkeästi nimesi ja puhelinnumerosi, milloin olet
tavoitettavissa ja mitä asiasi koskee.
- Vastaa sinulle
jätettyyn soittopyyntöön mahdollisimman pian.
tiistai 11. maaliskuuta 2014
11. Elekielellä - tehtäviä videosta
Kunkin osan tehtävät löytyvät alla olevista linkeistä.
Osa 1. Eleet ja ilmeet
Osa 2. Asennot
Osa 3. Katse, hymy ja aistien kieli
Osa 4. Tilankäyttö ja kosketus
Osa 5. Puhe ja äänenkäyttö
Tunnistatko teeskentelyn? Käy tekemässä testi täällä.
Osa 1. Eleet ja ilmeet
Osa 2. Asennot
Osa 3. Katse, hymy ja aistien kieli
Osa 4. Tilankäyttö ja kosketus
Osa 5. Puhe ja äänenkäyttö
Tunnistatko teeskentelyn? Käy tekemässä testi täällä.
maanantai 10. maaliskuuta 2014
10. Kohteliaasti ja teititellen
Asiakaspalvelun kielestä
Hyvään asiakaspalveluun kuuluu
Hyvään asiakaspalveluun kuuluu
·
korrekti
kielenkäyttö
·
hyvät
tavat
·
asiakkaan
tarpeiden huomioiminen
·
asiakkaan
kuunteleminen
·
kysymyksiin
vastaaminen
·
sopimuksista
kiinni pitäminen
Hyvään
ja korrektiin kielenkäyttöön kuuluu tilannetaju, esimerkiksi käsitys siitä,
milloin teititellään ja milloin sinutellaan, milloin voi käyttää ammattitermejä
ja milloin pitää puhua yleistajuisesti. Kaikille asiakkaille ei voi puhua
samalla tavalla, vaan esimerkiksi asiakkaan ikä voi vaikuttaa kielenkäyttöön.
Jos asiakas kaikesta huolimatta kiihtyy tai on jo tilanteeseen tullessaan ärtynyt, miten häneen pitäisi suhtautua. Kirjoita seinälle 1 - 3 ohjetta siihen, miten vihaiseen/ärtyneeseen/kiihtyneeseen asiakkaaseen tulisi suhtautua.
Sinutellen vai teititellen?
1950-luvulla
suomalaiset joko sinuttelivat tai teitittelivät toisiaan. Silloin oli
tapana, että siirryttiin sinutteluun, kun oli ensin tutustuttu paremmin.
Vanhempi henkilö ehdotti sinunkauppoja. Nykyään erilaisissa tilanteissa
sinutelleen yleisesti. Sinuttelua puolustellaan sillä, että se on rento ja
välitön tapa. Teitittelyä pidetään jäykkänä tapana. Erityisesti vältellään
puhuttelua, jossa toinen sinuttelee ja toinen teitittelee. Silti pitää muistaa,
että vaikka asiakas sinuttelee nuorta asiakaspalvelijaa, sitä ei pidä tulkita
luvaksi sinutella.
Sinuttelun ja
teitittelyn valintaan vaikuttaa ihmisten välisen kanssakäymisen luonne ja
ihmisten välinen sosiaalinen etäisyys ja läheisyys. Läheisissä ihmissuhteissa
sinuttelu on luonnollista, kuten myös usein työkavereiden kesken. Vaikka
sinuttelu on yleistynyt, asiakaspalvelutilanteessa asiakasta tulee teititellä,
jollei asiakas ole antanut sinutteluun lupaa tai jollei sinuttelu muuten ole
tilanteen mukaista (esim. asiakas on lapsi tai nuori).
Muissa kulttuureissa
teitittely on yleisempää kuin Suomessa ja liian tuttavallinen puhuttelu
tulkitaan röyhkeydeksi ja epäkohteliaaksi.
8. Esiintymisjännityksestä
Muiden
tarkkailtavana oleminen ja omien mielipiteiden esittäminen ei ole kaikille yhtä
helppoa. Mitä vaativammaksi tilanne tulkitaan, sitä vahvemmin autonominen
hermosto reagoi ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Seuraa sykkeen kiihtyminen ja
monia ikävän tuntuisia fyysisiä muutoksia, esimerkiksi hikoilua, vapinaa ja
huimauksen tunnetta.
Yleisölle puhumisen jännittäminen voi haitata opiskeluun keskittymistä ja aiheuttaa voimakasta stressiä. Se voi johtaa jopa kaiken esilläolon välttämiseen ja vaikeuttaa opinnoissa etenemistä.
Puhumisen ja osallistumisen jännittämistä voi vähentää ja muuntaa myönteiseksi energiaksi muuttamalla esiintymiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita sekä harjaantumalla esiintymistaidoissa.
Esiintymisen jännittäminen on hyvin yleistä. Käytännössä jokainen kertaluonteinen puhuminen yleisölle saa elimistön vireytymään.
Yleisölle puhumisen jännittäminen voi haitata opiskeluun keskittymistä ja aiheuttaa voimakasta stressiä. Se voi johtaa jopa kaiken esilläolon välttämiseen ja vaikeuttaa opinnoissa etenemistä.
Puhumisen ja osallistumisen jännittämistä voi vähentää ja muuntaa myönteiseksi energiaksi muuttamalla esiintymiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita sekä harjaantumalla esiintymistaidoissa.
Esiintymisen jännittäminen on hyvin yleistä. Käytännössä jokainen kertaluonteinen puhuminen yleisölle saa elimistön vireytymään.
(Lähde: Irma Nuutinen,
Aip2 Artemia)
Tehtävä:
Katso
Akuutti-ohjelman jakso esiintymisjännityksestä ja laadi sen pohjalta
parin kanssa tai pienessä ryhmässä ohjeisto jännityksen hallitsemiseksi.
Voitte etsiä lisää tietoa netistä.
Kirjoita tehtävä paperille parin kanssa.
7. Ryhmätyötaitoni
Kohdassa 5. sinun piti selvittää, oletko ryhmässä passiivinen, assertiivinen vai aggressiivinen. Mieti nyt vielä tarkemmin, mitä ovat omat vahvuutesi ryhmätyöskentelyssä ja mitä ominaisuuksia pitäisi kehittää ja harjoitella.
Käy lataamassa tehtävä tästä. Palauta valmis työ Showbiehin.
Käy lataamassa tehtävä tästä. Palauta valmis työ Showbiehin.
sunnuntai 9. maaliskuuta 2014
5. Ryhmäviestintätaidot
Kielijelppi: Ryhmäviestintätaidot
Käy lukemassa ylläolevasta linkistä artikkeli ryhmäviestintätaidoista ja etsi vastaukset kysymyksiin
1. Millainen on hyvä ryhmän jäsen?
2. Mitä taitoja ryhmässä tarvitaan?
3. Oletko sinä ryhmässä passiivinen, assertiivinen vai aggressiivinen?
Kirjoita vastauksesi kommenttikenttään. Kirjoita oma nimesi vastauksen loppuun.
Käy lukemassa ylläolevasta linkistä artikkeli ryhmäviestintätaidoista ja etsi vastaukset kysymyksiin
1. Millainen on hyvä ryhmän jäsen?
2. Mitä taitoja ryhmässä tarvitaan?
3. Oletko sinä ryhmässä passiivinen, assertiivinen vai aggressiivinen?
Kirjoita vastauksesi kommenttikenttään. Kirjoita oma nimesi vastauksen loppuun.
maanantai 3. maaliskuuta 2014
4. Esittely - paritehtävä
Valitse parin kanssa aihe, josta suunnittelet pienen esityksen luokalle pidettäväksi. Aihe voi liittyä omaan alaan, esim. jonkin työtehtävän tai työvälineen esittely. Tai se voi olla jotakin muuta: voitte esitellä jonkin harrastuksen, elokuvan, bändin, nettisivuston, pelin...
Laatikaa esityksenne avuksi Power Point, jossa on sekä kuvia että tekstiä. Dioja pitää olla vähintään viisi. (Kolmestaankin tehtävän voi tehdä, siinä tapauksessa dioja on oltava enemmän.)
Palauttakaa valmis työ Showbiehin.
Riittää, että yksi ryhmästä palauttaa tehtävän. Tekijöiden nimet näkyviin ensimmäiseen diaan!
Laatikaa esityksenne avuksi Power Point, jossa on sekä kuvia että tekstiä. Dioja pitää olla vähintään viisi. (Kolmestaankin tehtävän voi tehdä, siinä tapauksessa dioja on oltava enemmän.)
Palauttakaa valmis työ Showbiehin.
Riittää, että yksi ryhmästä palauttaa tehtävän. Tekijöiden nimet näkyviin ensimmäiseen diaan!
sunnuntai 2. maaliskuuta 2014
3. Viestijäkuva ja omat tavoitteet
Viestijäkuvalla tarkoitetaan viestijän käsitystä
itsestään viestijänä. Viestijäkuva rakentuu vähitellen
elämän aikana erilaisista viestintäkokemuksista ja muiden
antamasta palautteesta. Jokainen on elämänsä aikana osallistunut
erilaisiin viestintätilanteisiin esimerkiksi perheen, ystävien
tai koulussa oppilaiden ja opettajien kanssa. Näissä tilanteissa
koettujen tuntemusten, kokemusten ja arviointien pohjalta myös sinun
viestijäkuvasi on rakentunut.
Viestijäkuva voi olla vahva tai heikko. Vahvan viestijäkuvan omaava henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja hänen on helppo tulla toimeen sekä tuttujen että tuntemattomien ihmisten kanssa. Heikko viestijäkuva tarkoittaa puolestaan sitä, että henkilö ajattelee epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.
Myönteiset tai kielteiset käsitykset itsestä viestijänä pyrkivät muokkaamaan viestintäkäyttäytymistä. Positiiviset ajatukset itsestä viestijänä vaikuttavat viestintätilanteissa onnistumiseen. Jos siis ajattelee olevansa hyvä viestijä, se vaikuttaa väistämättä siihen, miten toimii ja mitä tuntee viestintätilanteessa. Positiivisilla ajatuksilla pystyy ruokkimaan positiivisia kokemuksia!
(Lähde: Jyväskylän yliopisto, Kielikeskus: Tietomajakka.)
Testaa viestijäkuvasi.
Tehtävä:
Lue ylläoleva teksti ja testaa viestijäkuvasi ylläolevan linkin testillä. Muistele myös, mitä vastasit alkukyselyyn.
Kirjoita sitten viestijäkuvaus itsestäsi sekä tavoitteesi tälle äidinkielen kurssille.
Tärkeitä asioita viestijäkuvan kannalta ovat:
Millainen suhde sinulla on esiintymiseen?
Jännitätkö? Jos jännität, niin kuinka paljon? Miten jännittäminen näkyy?
Millaisia esiintymiskokemuksia sinulla on?
Millaista palautetta olet saanut esiintymisestäsi?
Mitkä ovat vahvuutesi esiintyjänä? Mitä asioita pitäisi harjoitella lisää?
Millainen olet keskustelijana? Toimitko eri ryhmissä eri tavalla?
Entä miten suoriudut ryhmätilanteista?
Ovatko ryhmäviestintätilanteet sinusta epämukavia vai viihdytkö niissä?
Kirjoita tekstin loppuun, millaisia tavoitteita sinulla on tämän kurssin suhteen. Huomaathan, että omia tavoitteitasi et voi asettaa, jos et ole tutustunut kurssin tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin kohdassa 2.
Tallenna teksti verkkokansioosi nimellä viestijäkuva.
Viestijäkuva voi olla vahva tai heikko. Vahvan viestijäkuvan omaava henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja hänen on helppo tulla toimeen sekä tuttujen että tuntemattomien ihmisten kanssa. Heikko viestijäkuva tarkoittaa puolestaan sitä, että henkilö ajattelee epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.
Myönteiset tai kielteiset käsitykset itsestä viestijänä pyrkivät muokkaamaan viestintäkäyttäytymistä. Positiiviset ajatukset itsestä viestijänä vaikuttavat viestintätilanteissa onnistumiseen. Jos siis ajattelee olevansa hyvä viestijä, se vaikuttaa väistämättä siihen, miten toimii ja mitä tuntee viestintätilanteessa. Positiivisilla ajatuksilla pystyy ruokkimaan positiivisia kokemuksia!
(Lähde: Jyväskylän yliopisto, Kielikeskus: Tietomajakka.)
Testaa viestijäkuvasi.
Tehtävä:
Lue ylläoleva teksti ja testaa viestijäkuvasi ylläolevan linkin testillä. Muistele myös, mitä vastasit alkukyselyyn.
Kirjoita sitten viestijäkuvaus itsestäsi sekä tavoitteesi tälle äidinkielen kurssille.
Tärkeitä asioita viestijäkuvan kannalta ovat:
Millainen suhde sinulla on esiintymiseen?
Jännitätkö? Jos jännität, niin kuinka paljon? Miten jännittäminen näkyy?
Millaisia esiintymiskokemuksia sinulla on?
Millaista palautetta olet saanut esiintymisestäsi?
Mitkä ovat vahvuutesi esiintyjänä? Mitä asioita pitäisi harjoitella lisää?
Millainen olet keskustelijana? Toimitko eri ryhmissä eri tavalla?
Entä miten suoriudut ryhmätilanteista?
Ovatko ryhmäviestintätilanteet sinusta epämukavia vai viihdytkö niissä?
Kirjoita tekstin loppuun, millaisia tavoitteita sinulla on tämän kurssin suhteen. Huomaathan, että omia tavoitteitasi et voi asettaa, jos et ole tutustunut kurssin tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin kohdassa 2.
Tallenna teksti verkkokansioosi nimellä viestijäkuva.
2. Tavoitteet, sisältö ja arviointi
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa käyttää puheenvuoroja,
- osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa,
- osaa perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa suullisesti ja kirjallisesti,
- tunnistaa esiintymisjännityksensä ja osaa hallita sitä,
- tuntee sanallisen ja sanattoman viestinnän keinot,
- tietää neuvottelu- ja kokoustaidon perusteet ja osaa laatia niihin liittyvät asiakirjat,
- tuntee esitelmän, tilannepuheiden ja vaikuttavien puheiden rakenteet ja osaa pitää puheen sekä
- hallitsee kielenkäytön ja tapakulttuurin erilaisissa puhetilanteissa.
Kurssin sisältönä ovat
- erilaiset ryhmäviestintätilanteet sekä niihin liittyvät asiakirjat, esimerkiksi
- kokous, (kokouskutsu, esityslista, pöytäkirja)
- neuvottelu,
- väittely,
- palaveri (muistio)
- oman työtehtävän tai työhön liittyvän työvälineen esittely suullisesti
- tilannepuhe
- mielipidepuheenvuoro tai -kirjoitus
Kurssi arvoidaan
- kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1
- arviointiin vaikuttavat osallistuminen ryhmäviestintätilanteisiin, puhe-esitykset sekä ryhmäviestinätilanteisiin liittyvien kirjallisten tehtävien sekä tämän blogin tehtävien tekeminen. Kurssin lopussa on (sähköinen) koe. Arviointiin vaikuttavat myös kurssin alussa itselle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamisen arviointi kurssin lopussa.
1. Kurssin aluksi
Tässä blogissa on äidinkielen 2. kurssin tavoitteet, sisällöt ja kurssin suorittamiseen tarvittava materiaali ja tehtävät. Blogia ylläpitää äidinkielen opettaja Ulla Saarenpää. Opettajan yhteystiedot ovat ylävälilehdellä. Tätä blogia käyttävät sekä 13RA:n opiskelijat että 13META:n opiskelijat.
Äidinkielen toisen kurssin aihe on yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lyhyesti voisi sanoa, että tällä kurssilla keskitytään puheviestintään ja siihen liittyviin harjoituksiin. Kurssin sisältöön kuuluvat niin ryhmäviestintätilanteet kuin puhe-esityksetkin. Erityisesti painottuvat sellaiset puheviestinnän osa-alueet, jotka liittyvät omassa ammatissa ja työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja taitoihin. Erilaiset ryhmäviestintätilanteet ovat työelämässä lisääntyneet, joten ryhmäviestintätaitojen hallitseminen on hyvin tärkeää.
Käy vastaamassa alkukyselyyn tässä.
Tehtävä:
Mihin sinun mielestäsi omalla alallasi tarvitaan vuorovaikutustaitoja? Kirjoita alla olevalle seinälle. Ensimmäinen seinä on varattu rakennusalalle, toinen metsäalalle. Kirjoittamaan pääset kaksoisklikkaamalla harmaata aluetta.
Äidinkielen toisen kurssin aihe on yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lyhyesti voisi sanoa, että tällä kurssilla keskitytään puheviestintään ja siihen liittyviin harjoituksiin. Kurssin sisältöön kuuluvat niin ryhmäviestintätilanteet kuin puhe-esityksetkin. Erityisesti painottuvat sellaiset puheviestinnän osa-alueet, jotka liittyvät omassa ammatissa ja työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja taitoihin. Erilaiset ryhmäviestintätilanteet ovat työelämässä lisääntyneet, joten ryhmäviestintätaitojen hallitseminen on hyvin tärkeää.
Käy vastaamassa alkukyselyyn tässä.
Tehtävä:
Mihin sinun mielestäsi omalla alallasi tarvitaan vuorovaikutustaitoja? Kirjoita alla olevalle seinälle. Ensimmäinen seinä on varattu rakennusalalle, toinen metsäalalle. Kirjoittamaan pääset kaksoisklikkaamalla harmaata aluetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)