18. Novellitehtävä

Lue Kari Hotakaisen novelli Kouvolan maatalousnäyttely.
Kirjoita novellista analyysi eli vastaa opettajan antaman monisteen kysymyksiin niin, että kirjoitat yhtenäisen tekstin kysymysten vastauksista.

Kirjoita Wordilla. Laita ylätunnisteeseen nimesi ja ryhmäsi. Asiakirjan nimeksi Novellianalyysi ja päivämääräksi tämä päivä.

Palauta valmis tehtävä Showbiehin.

17. Pöytäkirja

Käy lukemassa täältä, mikä ja millainen on kokouksen pöytäkirja.

Tehtävänäsi on kirjoittaa pöytäkirja HYVE ry:n hallituksen kokouksesta. Kokouksen voit katsella tästä.

Pöytäkirjan mallin saat täältä.

16. Tilannepuheen rakenne

TERVETULIASPUHE

luo tunnelmaa ja osoittaa, että tilaisuus on alkamassa. Puheen tarkoitus on perehdyttää kuulijat etukäteen tilaisuuteen, sen ohjelmaan ja tarkoitukseen. Se voi rakentua seuraavasti:



o yleisön puhuttelu – mainitse kutsutut vieraat ensin, esim. Arvoisa Maakuntajohtaja. Puhuttelu voi olla myös yleinen: Arvoisa juhlaväki, Hyvä yleisö

o tervetulotoivotus – toivota läsnäolijat tervetulleiksi ja kiitä heitä kiinnostuksesta tilaisuutta kohtaan

o kokoontumisen tarkoitus – nimeä tilaisuus, jossa ollaan, ja kerro lyhyesti sen tarkoitus. Kerro, kenen puolesta toivotat yleisön tervetulleeksi taiavaat tilaisuuden.

o asiaa tilaisuudesta ja läsnäolijoista – kerro, miten tilaisuus on saatu toteutetuksi ja ketkä ovat järjestäneet sen. Esittele ohjelma.

o viihtymis- tai onnistumistoivotukset – toivota kuulijoille kiinnostavia hetkiä. Toista tervetulotoivotus tai avaa tilaisuus.


ONNITTELUPUHE

voi olla osoitettu yhdelle tai useammalle henkilölle tai yhteisölle. Se voi sisältää onniteltavan persoonallisuuteen sopivia vertauksia, aforismeja, runoja ja lauluja. Sen voi laatia seuraavan kaavan mukaan:


o onniteltavan ja yleisön puhuttelu – puhuttele päivänsankaria, valitse jokin kuvaava puhuttelu. Puhuttele myös paikalla olevaa muuta yleisöä.

o onnittelemisen aihe – kerro, miksi onnittelet ja kenen puolesta

o myönteistä asiaa onniteltavasta – kerro, mikä on onniteltavan yhteys sinuun: työ toveruus, yhteinen harrastus, naapuruus, sukulaisuus tai jokin muu. Kerro jotain onniteltavan elämästä, saavutuksista tai harrastuksista, mieluummin vähän ja totta kuin paljon ja paikkansapitämätöntä. Kerro yhteisiä muistoja ja kokemuksia, jotka sinua ja onniteltavaa yhdistävät. Osoita, mikä on onniteltavan merkitys sinulle.

o lahjan tms. tarkoitus/runo tai aforismi – kerro lahjan mahdollisesta symboliikasta. Jokin mieleenjäävä mietelause, runo tai aforismi lisää puheen tehoa.

o onnittelu ja lahjan ojennus.



Puhe kannattaa laatia niin, ettei se latista tilaisuutta, vaan piristää ja juhlistaa sitä. Tärkeä on muistaa omaperäisyys. Alla on esimerkki Kylänpään ja Heikkisen Puheviestinnän kirjassa olevasta onnittelupuheesta.



Onnea hurmaavalla hääparille,

Aslakille ja Sarille.

Tänään onnittelut tuomme,

myös häämaljan Teille kohottaen juomme.



Kun mennään vuosia taaksepäin,

muistuu mieleeni eräs päivä näin:

olit roskan saanut, Sari, piilolinssiin,

kun törmäsit tähän elämäsi prinssiin.

Hän silmänräpyttelysi ymmärsi oikein tai väärin

ja olithan vielä paljain säärin

keskellä kesäpäivää kuumaa,

kun sinut tämä Aslak näki – voi sitä huumaa.



Siitä hetkestä alkoi teidän yhteinen retki,

jota juhlistaa tämä ihana hetki,

kun pappi teille lausuu ”aamen”

kielillä suomen ja saamen.

Oikein paljon onnea teille molemmille!



Me siis toivomme teille rakkautta kestävää, lujaa,

kun nyt yhdessä taivallatte elämän mukaista kujaa.


KIITOS-, LÄHTIÄIS- JA MUISTOPUHE


korostaa myönteisiä ja mieleenpainuvia asioita puheen kohteesta. Niissä käsitellään henkilön tai tapahtuman luonnetta, saavutuksia, merkitystä ja vaikutusta (aikanaan, nykyisin, tulevaisuudessa).



Kiitospuhe isännille/tilaisuuden järjestäjille voi rakentua seuraavasti:

o isäntien/järjestäjien puhuttelu

o kiitos – kerro, mistä kiität ja kenen puolesta.

o vierailun tai kokoontumisen tarkoitus – kerro, miten vierailu tai tilaisuus sujui. Nosta esiin jokin mielenkiintoinen seikka/pari kiinnostavaa seikkaa. Jos tiedät, että joku henkilö on nähnyt vaivaa erityisen paljon, mainitse hänet.

o vastavierailukutsu, menestyksen toivottaminen – kerro, mitä vierailu merkitsi. Esitä vastavierailukutsu, toivomus uudesta tapaamisesta tai yhteistyön jatkumisesta. Toivota isännille menestystä.

o kiitos – kertaa vielä kiitokset.



Kiitospuhe onnittelijoille

o puhuttelu – puhuttele onnittelijoita

o kiitos – esitä kiitos puheesta, josta voit ottaa jonkin kohdan kommentoitavaksi omalta kannaltasi

o onnittelijoiden merkitys – kerro, miksi onnittelijat ovat sinulle tärkeitä

o kiitos lahjasta – voit ottaa kantaa symboliikkaan ja viitata tulevaan yhteydenpitoon


Lähtiäispuhe

o puhuttelu

o tilanne – kerro, miksi ollaan koolla ja totea, ketä edustat

o lähtijä – kerro lähtijänmerkityksestä sinulle tai yhteisöllesi. Muistele yhteisiä kokemuksia, kommelluksia tms.

o kiitos- kiitä lähtijää yhteisestä ajasta ja hänen saavutuksistaan. Viittaa tulevaan. Evästä mietelauseella tulevaan ja esitä toivomus yhteydenpidosta

o ojenna lahja


ESITTELYPUHE

o tervetulotoivotus

o esiteltävä henkilö – kerro nimi, oppiarvo/ammatti, työtehtävät, työpaikka, ”aikaansaannokset”, syy, miksi juuri hänet on kutsuttu paikalla

o johdatus aiheeseen – kerro tilaisuuden teema parilla sanalla

o puheenvuoron luovutus




VALMISTUMISPUHE

o puhuttelu – puhuttele kaikkia läsnä olevia

o esimerkiksi opintojen kronologinen eteneminen




§ Kun aloitin opintoni – minusta tuntui, että – tai Tulin tähän oppilaitokseen, koska

§ Miten opinnot edistyivät? Miltä tuntui? Työmäärä? Sattumukset ja kommellukset?

§ Nyt olemme tässä. Mitä minulla on? Mitä olen koulutukselta saanut? Jatkavien opiskelijoiden puhuttelu/rohkaisu

§ Tulevaisuuden näkymien esittely luottavaisessa ja toiveikkaassa sävyssä. Mitä sinä aiot tehdä?



o kiitokset – opettajat, henkilökunta, koulutoverit, kotiväki

Tehtävä:

Sinun tehtävänäsi on nyt valita, millaisen tilannepuheen pidät. Voit puhua jollekulle todelliselle henkilölle tai keksiä tilanteen ja puheen kohteen. Käytä puheen kirjoittamisessa yllä olevia rakennemalleja apunasi.

15. Tilannepuhe

Tilannepuhe liittyy nimensä mukaisesti johonkin tilaisuuteen: syntymäpäiviin, tupaantuliaisiin, koulutustilaisuuteen, häihin, läksiäisiin, avajaisiin, palkintojen jakoon, hautajaisiin, muistotilaisuuteen…

Puheella luodaan tilaisuuteen haluttua tunnelmaa: vakavaa, hilpeää, iloista, juhlavaa, arvokasta. Tilannepuheet liittyvät hyvään tapakulttuuriin ja joissakin rooleissa, kuten esim. morsiamen isänä, ne kuuluvat asiaan.

Onnistuakseen puheet vaativat etukäteissuunnittelua.

Puheen laadinnassa on otettava huomioon kaksi seikkaa:

1. puheen tarkoitus ja tilanteeseen sopiva tyyli

2. vastaanottaja eli puhe kohdistetaan vastaanottajalle

Kehua saa vapaasti mutta rehellisesti, turhaa imartelua on syytä välttää.

Jokaisen puheen pitäjä on erityisesti valittu tehtäväänsä, ja siksi myös jokainen puhe on puhujansa näköinen: puhelias hersyy, arka ja hiljainen on koruttomampi mutta vilpitön, leikkisä keksii tilanteeseen sopivat vitsit.

Puheen rungon voi kirjoittaa tukeville ja siisteille tukisanakorteille, mutta katsekontakti kuulijoihin on muistettava pitää.

Tunnelmaa luovissa tilannepuheissa korostuvat etenkin puheen alku ja loppu – tosin tarina puheen sisällä on myös tärkeä. Siksi on mietittävä tarkkaan aiheen valintaa.

14. Kokoustaito

Opetushallituksen Saisinko puheenvuoron? -verkko-oppimateriaali. 
Tutustu kokoustaitoon ylläolevasta linkistä löytyvän oppimateriaalin avulla. Tarvitset kuulokkeet.

Tehtävä:

Laadi kokouskutsu Metsäopiskelijat ry:n hallituksen kokoukseen, jossa päätettävänä asiana on kevätretken järjestelyt. Kokous pidetään Vipusen tietokeskuksessa kahden viikon päästä tiistaina klo 17.00. Mallia voit katsoa ylläolevan linkin materiaaleista.

12. Puhelin- ja kännykkäkulttuuri

Milloin saa soittaa?

• Arkisin voi soittaa koteihin aamukahdeksasta illalla kello yhdeksään asti.
• Viikonloppuaamuisin kannattaa harkita soittoaikaa ja soittaa mahdollisesti vasta kello 12:n jälkeen, varsinkin sunnuntaina.
• Toimistoihin voi soittaa virka-aikana tai etukäteen ilmoitettuna puhelinaikana. Esimiehelle tai opettajalle voi soittaa virka-aikana (8.00 -16.00).
• Asiakaspalvelutehtävissä toimiessasi oma puhelimesi on syytä pitää suljettuna.

Ennen puhelua

• Mieti, mitä olet sanomassa ja kenelle.
• Kirjoita paperille ylös, jos keskusteltavia asioita on paljon.
• Esiinny asiallisesti, jos kyseessä muu kuin yksityispuhelu.

Puhelun aloitus

• Esittele itsesi ja tervehdi vastaaja aina puhelun alussa.
• Kysy, onko hänellä juuri nyt aikaa keskustelulle.
• Työasioissa soittaessasi ilmoita sekä  edustamasi yrityksen nimi että oma nimesi. 
• Jos et kuullut kenen kanssa keskustelet, voit kysyä nimen uudelleen, esimerkiksi ”Anteeksi, en kuullut teidän nimeänne.” Kirjoita nimi muistiin.

Puhelimeen vastaaminen

• Esimerkki 1 Paavo Putkinen
• Esimerkki 2  LVI-halli, opettaja Mikko Laamasen puhelimessa opiskelija Paavo Putkinen
• Esimerkki 3 Rauta-Reinonen, harjoittelija Paavo Putkinen.
•  Jos soittajan tavoittelema henkilö ei ole paikalla, ehdota soittopyynnön jättämistä!

Soittopyynnön jättäminen

• Ennen kuin jätät soittopyynnön, mieti, voitko vastata lähitunteina puhelimeen, jos tavoittelemasi henkilö soittaa. Mieti, olisiko järkevämpää lähettää tekstiviesti tai sähköpostiviesti.
• Kun jätät soittopyynnön, kerro selkeästi nimesi ja puhelinnumerosi, milloin olet tavoitettavissa ja mitä asiasi koskee.
• Vastaa sinulle jätettyyn soittopyyntöön mahdollisimman pian. 

11. Elekielellä - tehtäviä videosta

Kunkin osan tehtävät löytyvät alla olevista linkeistä. 

Osa 1. Eleet ja ilmeet

Osa 2. Asennot

Osa 3. Katse, hymy ja aistien kieli

Osa 4. Tilankäyttö ja kosketus

Osa 5. Puhe ja äänenkäyttö


Tunnistatko teeskentelyn? Käy tekemässä testi täällä.

10. Kohteliaasti ja teititellen

Asiakaspalvelun kielestä

Hyvään asiakaspalveluun kuuluu

·         korrekti kielenkäyttö

·         hyvät tavat

·         asiakkaan tarpeiden huomioiminen

·         asiakkaan kuunteleminen

·         kysymyksiin vastaaminen

·         sopimuksista kiinni pitäminen

Hyvään ja korrektiin kielenkäyttöön kuuluu tilannetaju, esimerkiksi käsitys siitä, milloin teititellään ja milloin sinutellaan, milloin voi käyttää ammattitermejä ja milloin pitää puhua yleistajuisesti. Kaikille asiakkaille ei voi puhua samalla tavalla, vaan esimerkiksi asiakkaan ikä voi vaikuttaa kielenkäyttöön.

Jos asiakas kaikesta huolimatta kiihtyy tai on jo tilanteeseen tullessaan ärtynyt, miten häneen pitäisi suhtautua. Kirjoita seinälle 1 - 3 ohjetta siihen, miten vihaiseen/ärtyneeseen/kiihtyneeseen asiakkaaseen tulisi suhtautua.

Sinutellen vai teititellen? 

1950-luvulla suomalaiset joko sinuttelivat tai teitittelivät toisiaan. Silloin oli tapana, että siirryttiin sinutteluun, kun oli ensin tutustuttu paremmin. Vanhempi henkilö ehdotti sinunkauppoja. Nykyään erilaisissa tilanteissa sinutelleen yleisesti. Sinuttelua puolustellaan sillä, että se on rento ja välitön tapa. Teitittelyä pidetään jäykkänä tapana. Erityisesti vältellään puhuttelua, jossa toinen sinuttelee ja toinen teitittelee. Silti pitää muistaa, että vaikka asiakas sinuttelee nuorta asiakaspalvelijaa, sitä ei pidä tulkita luvaksi sinutella.

Sinuttelun ja teitittelyn valintaan vaikuttaa ihmisten välisen kanssakäymisen luonne ja ihmisten välinen sosiaalinen etäisyys ja läheisyys. Läheisissä ihmissuhteissa sinuttelu on luonnollista, kuten myös usein työkavereiden kesken. Vaikka sinuttelu on yleistynyt, asiakaspalvelutilanteessa asiakasta tulee teititellä, jollei asiakas ole antanut sinutteluun lupaa tai jollei sinuttelu muuten ole tilanteen mukaista (esim. asiakas on lapsi tai nuori).

Muissa kulttuureissa teitittely on yleisempää kuin Suomessa ja liian tuttavallinen puhuttelu tulkitaan röyhkeydeksi ja epäkohteliaaksi.

Lyhyesti Teitittelyn taidosta Kielikukkanen-verkkolehdessä. 

Tehtävän kohteliaisuudesta, teitittelystä ja esittelystä voit ladata tästä. 

8. Esiintymisjännityksestä

Muiden tarkkailtavana oleminen ja omien mielipiteiden esittäminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Mitä vaativammaksi tilanne tulkitaan, sitä vahvemmin autonominen hermosto reagoi ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Seuraa sykkeen kiihtyminen ja monia ikävän tuntuisia fyysisiä muutoksia, esimerkiksi hikoilua, vapinaa ja huimauksen tunnetta.

Yleisölle puhumisen jännittäminen voi haitata opiskeluun keskittymistä ja aiheuttaa voimakasta stressiä. Se voi johtaa jopa kaiken esilläolon välttämiseen ja vaikeuttaa opinnoissa etenemistä.

Puhumisen ja osallistumisen jännittämistä voi vähentää ja muuntaa myönteiseksi energiaksi muuttamalla esiintymiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita sekä harjaantumalla esiintymistaidoissa.

Esiintymisen jännittäminen on hyvin yleistä. Käytännössä jokainen kertaluonteinen puhuminen yleisölle saa elimistön vireytymään.

(Lähde: Irma Nuutinen, Aip2 Artemia)

Tehtävä:

Katso Akuutti-ohjelman jakso esiintymisjännityksestä ja laadi sen pohjalta parin kanssa tai pienessä ryhmässä ohjeisto jännityksen hallitsemiseksi. Voitte etsiä lisää tietoa netistä.

Kirjoittakaa ohjeet käskymuotoon, kuten tee tai älä tee. 

Kirjoita tehtävä paperille parin kanssa.

7. Ryhmätyötaitoni

Kohdassa 5. sinun piti selvittää, oletko ryhmässä passiivinen, assertiivinen vai aggressiivinen. Mieti nyt vielä tarkemmin, mitä ovat omat vahvuutesi ryhmätyöskentelyssä ja mitä ominaisuuksia pitäisi kehittää ja harjoitella.

Käy lataamassa tehtävä tästä. Palauta valmis työ Showbiehin.

6. Neuvottelutaito

Kielijelppi: 6. Neuvottelutaito

Created with Padlet

5. Ryhmäviestintätaidot

Kielijelppi: Ryhmäviestintätaidot



Käy lukemassa ylläolevasta linkistä artikkeli ryhmäviestintätaidoista ja etsi vastaukset kysymyksiin



1. Millainen on hyvä ryhmän jäsen?

2. Mitä taitoja ryhmässä tarvitaan?

3. Oletko sinä ryhmässä passiivinen, assertiivinen vai aggressiivinen?

Kirjoita vastauksesi kommenttikenttään. Kirjoita oma nimesi vastauksen loppuun.

4. Esittely - paritehtävä

Valitse parin kanssa aihe, josta suunnittelet pienen esityksen luokalle pidettäväksi. Aihe voi liittyä omaan alaan, esim. jonkin työtehtävän tai työvälineen esittely. Tai se voi olla jotakin muuta: voitte esitellä jonkin harrastuksen, elokuvan, bändin, nettisivuston, pelin...

Laatikaa esityksenne avuksi Power Point, jossa on sekä kuvia että tekstiä. Dioja pitää olla vähintään viisi. (Kolmestaankin tehtävän voi tehdä, siinä tapauksessa dioja on oltava enemmän.)

Palauttakaa valmis työ Showbiehin.
Riittää, että yksi ryhmästä palauttaa tehtävän. Tekijöiden nimet näkyviin ensimmäiseen diaan!

3. Viestijäkuva ja omat tavoitteet

Viestijäkuvalla tarkoitetaan viestijän käsitystä itsestään viestijänä. Viestijäkuva rakentuu vähitellen elämän aikana erilaisista viestintäkokemuksista ja muiden antamasta palautteesta. Jokainen on elämänsä aikana osallistunut erilaisiin viestintätilanteisiin esimerkiksi perheen, ystävien tai koulussa oppilaiden ja opettajien kanssa. Näissä tilanteissa koettujen tuntemusten, kokemusten ja arviointien pohjalta myös sinun viestijäkuvasi on rakentunut.
 
Viestijäkuva voi olla vahva tai heikko. Vahvan viestijäkuvan omaava henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja hänen on helppo tulla toimeen sekä tuttujen että tuntemattomien ihmisten kanssa. Heikko viestijäkuva tarkoittaa puolestaan sitä, että henkilö ajattelee epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Myönteiset tai kielteiset käsitykset itsestä viestijänä pyrkivät muokkaamaan viestintäkäyttäytymistä. Positiiviset ajatukset itsestä viestijänä vaikuttavat viestintätilanteissa onnistumiseen. Jos siis ajattelee olevansa hyvä viestijä, se vaikuttaa väistämättä siihen, miten toimii ja mitä tuntee viestintätilanteessa. Positiivisilla ajatuksilla pystyy ruokkimaan positiivisia kokemuksia!
(Lähde: Jyväskylän yliopisto, Kielikeskus: Tietomajakka.)

Testaa viestijäkuvasi. 

Tehtävä:
Lue ylläoleva teksti ja testaa viestijäkuvasi ylläolevan linkin testillä. Muistele myös, mitä vastasit alkukyselyyn.
Kirjoita sitten viestijäkuvaus itsestäsi sekä tavoitteesi tälle äidinkielen kurssille.

Tärkeitä asioita viestijäkuvan kannalta ovat:
Millainen suhde sinulla on esiintymiseen?
Jännitätkö? Jos jännität, niin kuinka paljon? Miten jännittäminen näkyy?
Millaisia esiintymiskokemuksia sinulla on?
Millaista palautetta olet saanut esiintymisestäsi?
Mitkä ovat vahvuutesi esiintyjänä? Mitä asioita pitäisi harjoitella lisää?

Millainen olet keskustelijana? Toimitko eri ryhmissä eri tavalla?
Entä miten suoriudut ryhmätilanteista?
Ovatko ryhmäviestintätilanteet sinusta epämukavia vai viihdytkö niissä?

Kirjoita tekstin loppuun, millaisia tavoitteita sinulla on tämän kurssin suhteen. Huomaathan, että omia tavoitteitasi et voi asettaa, jos et ole tutustunut kurssin tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin kohdassa 2. 

Tallenna teksti verkkokansioosi nimellä viestijäkuva.

2. Tavoitteet, sisältö ja arviointi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

• osaa käyttää puheenvuoroja,
• osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa,
• osaa perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa suullisesti ja kirjallisesti,
• tunnistaa esiintymisjännityksensä ja osaa hallita sitä,
• tuntee sanallisen ja sanattoman viestinnän keinot,
• tietää neuvottelu- ja kokoustaidon perusteet ja osaa laatia niihin liittyvät asiakirjat,
• tuntee esitelmän, tilannepuheiden ja vaikuttavien puheiden rakenteet ja osaa pitää puheen sekä
• hallitsee kielenkäytön ja tapakulttuurin erilaisissa puhetilanteissa. 

Kurssin sisältönä ovat 

• erilaiset ryhmäviestintätilanteet sekä niihin liittyvät asiakirjat, esimerkiksi 
• kokous, (kokouskutsu, esityslista, pöytäkirja)
• neuvottelu, 
• väittely, 
• palaveri (muistio)
• oman työtehtävän tai työhön liittyvän työvälineen esittely suullisesti
• tilannepuhe
• mielipidepuheenvuoro tai -kirjoitus 

Kurssi arvoidaan 

• kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1
• arviointiin vaikuttavat osallistuminen ryhmäviestintätilanteisiin, puhe-esitykset sekä ryhmäviestinätilanteisiin liittyvien kirjallisten tehtävien sekä tämän blogin tehtävien tekeminen. Kurssin lopussa on (sähköinen) koe. Arviointiin vaikuttavat myös kurssin alussa itselle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamisen arviointi kurssin lopussa.

1. Kurssin aluksi

Tässä blogissa on äidinkielen 2. kurssin tavoitteet, sisällöt ja kurssin suorittamiseen tarvittava materiaali ja tehtävät. Blogia ylläpitää äidinkielen opettaja Ulla Saarenpää. Opettajan yhteystiedot ovat ylävälilehdellä. Tätä blogia käyttävät sekä 13RA:n opiskelijat että 13META:n opiskelijat.

Äidinkielen toisen kurssin aihe on yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lyhyesti voisi sanoa, että tällä kurssilla keskitytään puheviestintään ja siihen liittyviin harjoituksiin. Kurssin sisältöön kuuluvat niin ryhmäviestintätilanteet kuin puhe-esityksetkin. Erityisesti painottuvat sellaiset puheviestinnän osa-alueet, jotka liittyvät omassa ammatissa ja työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja taitoihin. Erilaiset ryhmäviestintätilanteet ovat työelämässä lisääntyneet, joten ryhmäviestintätaitojen hallitseminen on hyvin tärkeää. 

Käy vastaamassa alkukyselyyn tässä.

Tehtävä:
Mihin sinun mielestäsi omalla alallasi tarvitaan vuorovaikutustaitoja? Kirjoita alla olevalle seinälle. Ensimmäinen seinä on varattu rakennusalalle, toinen metsäalalle. Kirjoittamaan pääset kaksoisklikkaamalla harmaata aluetta.

Created with Padlet

Created with Padlet